Historiaa

Keskikylän 4H-kerho

- since 1936 -

Jalasjärven maatalouskerhoyhdistys aloitti toimintansa lokakuussa 1936. Keskikylän kyläkerho on toiminut siitä lähtien. Alun perin nimenä oli Ritalan 4H-kerho, mutta myöhemmin se muutettiin Keskikylän 4H-kerhoksi. Lähes koko kahdeksankymmentävuotisen historiansa aikana kerho on toiminut kylän NS-talo Harjulassa. Syksystä 2009 alkaen kerho on kuitenkin kokoontunut Keskikylän koululla. Vuosittain kerholaisten määrä on ollut melko tasaisesti 25 paikkeilla.

Suurin muutos aikojen saatossa on tapahtunut toimintamuodoissa ja kerholaisten ikäjakaumassa. 1930-luvulla järjestettiin paljon kursseja ja sikurijuurikkaan kasvatus oli kerholaisille tuottoisaa. Huvittavia havaintoja kerhon toiminnasta löytyy 1940-luvulta, jolloin sodan ja säännöstelyn vuoksi kerholaisten pääviljelykasvi oli kessu – tupakkahan oli kortilla.

1948 kerho loppui väliaikaisesti, mutta kolmen vuoden päästä toiminta aloitettiin uudelleen. 1950-luvulla toiminnassa oli kasvukausi. Sokerijuurikas ja pellava olivat pääviljelykasvit. Tällöin jalasjärveläiset tulivat kuuluisaksi vireästä toiminnastaan koko maakunnan alueella.

1960-luvulla kerholaisten suosiossa oli viljelyn lisäksi lentopallo, jota pelattiin kesäisin ainakin kahdesti viikossa. 1960-luvulla pidettiin myös kyläkerhonäyttely, jossa kerholaiset ja yritykset saivat esitellä tuotteitaan. Metsätaito astui mukaan kuvioihin. Eri kyläkerhojen välillä pidettiin metsänleimauskilpailuja.

Vuonna 1970 maatalouskerho-nimitys vaihtui historiaan tuoden 4H-nimen tilalleen. Vaikka nimenmuutoksesta onkin jo yli neljäkymmentä vuotta, kuulee vanhojen kyläläisten vieläkin puhuvan maatalouskerhosta. Uusi vuosikymmen toi mukanaan erilaiset 4H-tehtäväkortit, joista myöhemmin 2000-luvulla luovuttiin. Lisäksi aloitettiin luonnonmukainen tuotanto sekä torimyynti. Viljelyalat olivat huomattavia ja viljelykasvien kirjo oli runsas: perunaa, porkkanaa, mansikkaa, sipulia. Maatalousvaltaisessa kylässä otettiin positiivisesti vastaan lannoitesäkkikeräykset, joista kerho tienasi rahaa, toisinaan hyvin huomattaviakin summia.

1980-luvulla kerholaisilla oli tapana järjestää erilaisia kerhojuhlia sekä päivällisiä. 1980-luvulla lisääntyi erityisesti kesäpossujen ja teurasvasikoiden kasvatus. Kilpailumenestystä alkoi sadella valtakunnallisista kilpailuista ja mitalisade on jatkunut tähän päivään saakka. Menestystä on tullut mm. lihanaudan kasvatuksessa, mansikanviljelyssä, sininauhakansion tekemisessä metsätaitoilussa, Taidossa talonpito -kilpailussa, luontopolkukilpailussa sekä käsityö- ja kotitalouskilpailuissa.

1990-luvun alkupuolella viljelyalat kasvoivat entisestään. Vuosikymmenen loppupuolella kerhomme uudistui voimakkaasti, kun toiminta muuttui nuoremmille suunnatuksi. Tällä hetkellä kerholaiset ovat pääasiassa ala-asteikäisiä, mutta myös yläasteikäisiä löytyy paljon kerhostamme. Ikärakenteen muutoksista johtuen myös toimintamuodot ovat muuttuneet. Viljely on jäänyt vähemmälle, vaikka sitä vieläkin jonkin verran harrastetaan. Nyt kerhossa pääasiassa leivotaan, pelataan ja askarrellaan.

2000-luvulla tehtäväkortit siirtyivät historiaan ja tilalle tuli TOP-tehtäväjärjestelmä tarroineen ja pinsseineen. Kerholaiset ovat innostuneet järjestämään erilaisia projekteja. Yhdessä onkin väkerretty muutamia näytelmiä. Kerholaisten kesään kuuluu myös  perinteinen mökkireissu palkkiona keväällä siivotusta mökistä. Kerhotoiminta on siis vieläkin erittäin vireää.

              

Vaikka toiminta onkin muuttunut voimakkaasti, toiminnan idea on edelleen sama: Tekemällä Oppii Parhaiten!

            –   since 1936